Ilmatieteen laitos vastaa lentosäähavainto-, ennustus- ja varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä Suomen lentotiedotusalueella (HELSINKI FIR). Lentopaikkojen osalta yksinoikeuspäätös rajoittuu lakisääteisiin sääpalveluihin ilmailulain määritelmän mukaisilla lentoasemilla. Lisäksi ilmatieteen laitoksen vetämä PECASUS-konsortio toimii yhtenä globaaleista ilmailun avaruussääkeskuksista julkaisten avaruussäästä tiedotteita tilanteen edellyttäessä.
AFS-jakelun ohella lentosääpalvelun toisena jakelukanavana Suomessa toimii ilmatieteen laitoksen sivusto ilmailusaa.fi. Sivusto toimii nykyään myös lennonvalmistelussa ns. self-briefing-järjestelmänä, sisältäen globaalisti kaikki ICAOn ja EU-asetuksen edellyttämät sääkartat ja -sanomat.
Virallisten lentosäätuotteiden lisäksi sivustolla näytetään myös täydentäviä säätuotteita kuten AWS-ILMAILU-havaintosanomat, mastohavainnot sekä sääennustemallien ennusteita. Kyseiset tuotteet eivät kuitenkaan sovellu viralliseen lennonvalmisteluun ja on merkitty epävirallisiksi tuotteiksi.
Lentosäämeteorologin tavoittaa kaikkina vuoden päivinä palvelunumerosta 0600 93808 (2,53€/min).
Lentopaikkojen ilmastotilastot (klimatologia) ja lentopaikkaennusteiden (TAF) osuvuus ovat saatavilla Ilmatieteen laitoksen julkisilla verkkosivuilla osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lentopaikkaennusteiden-osuvuus.
www.ilmailusaa.fi on suojattu SSL-turvakäytännöllä, joka on internetselaimen tukema yhteyden salaustekniikka asiakkaan selaimen ja verkkopalvelun välillä. Käyttäjän tulee aina varmistua, että hän on varmasti asioimassa turvallisesti palvelun kanssa ja tarkistaa, että sertifikaatti on myönnetty Ilmatieteen laitokselle osoitteeseen www.ilmailusaa.fi. Tämä tapahtuu palvelussa ollessasi kaksoisklikkaamalla selaimestasi löytyvää lukon kuvaa.
Päivä/yö -sääsatelliitin kuva on yhdistelmä ns. infrapunakuvasta ja näkyvän valon kuvasta. Kuvat on liitetty saumattomasti toisiinsa siten, että auringonnousun yhteydessä infrapunakuva vaihtuu idästä alkaen näkyvän valon kuvaksi, ja auringon laskiessa takaisin infrapunakuvaksi, jälleen idästä alkaen. Infrapunakuvassa vaaleampi sävy kuvaa korkeammalla ja tummempi matalalla olevaa pilveä. Infrapunakuva perustuu lämpötilan mittaamiseen ylhäältä alaspäin ja esimerkiksi matalan sumupilven erottaminen maanpinnasta voi joskus olla vaikeaa, koska pilven ja maanpinnan lämpötilat ovat hyvin lähellä toisiaan. Näkyvän valon kuva perustuu näkyvän valon taajuuksilla ylhäältä päin nähtävään tietoon. Näkyvän valon kuvassa on infrapunakuvaa tarkempi erottelukyky ja tämän vuoksi pilvisyyden hienorakenne on siinä paremmin nähtävissä ja sumupilvet erottuvat selvästi paremmin (mikäli ylempiä pilvikerroksia ei esiinny). Satelliittikuvan perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, onko kyse sumupilvestä vai maanpinnalle asti ulottuvasta sumusta.
Päivänvalo-satelliittikuva on pitkälti päivä/yö kuvaa vastaava yhdistelmäkuva, missä pääpaino on kuitenkin päivänvalon tilanteessa. Kuvassa on päivänvalon eri aallonpituuden mittauksia hyödyntämällä luotu eri värisävyjä, joista voi jossain määrin päätellä pilven yläpinnan korkeutta (Huom! Alarajaa ei satelliitista voi suoraan päätellä). Päivänvalo-satelliittikuvissa yläpilvet ja paksummat rintamapilvet näkyvät pääosin valkoisella, ala- ja keskipilvet taas keltaisen sävyillä. Värisävyt vaihtelevat jonkin verran auringon korkeuskulman mukaisesti. Yleisesti ottaen keltaisella näkyvät pilvet ovat vesiolomuodossa, kun taas valkoisella näkyvät koostuvat pääosin jääkiteistä. Päivänvalon kuvat on liitetty saumattomasti ns. infrapunakuvaan siten, että auringonnousun yhteydessä infrapunakuva vaihtuu idästä alkaen näkyvän valon kuvaksi, ja auringon laskiessa takaisin infrapunakuvaksi, jälleen idästä alkaen. Infrapunakuvassa, vaaleampi sävy kuvaa korkeammalla ja tummempi matalalla olevaa pilveä.
VIS, CLD, WIND -osiossa ovat näkyvyyden, pilvikorkeuden ja tuulen uusimmat havainnot kartalla esitettynä. Toisinaan sää vaihtelee merkittävästi pienelläkin alueella, joten sääasemien havaintotiedot eivät aina anna edustavaa yleiskuvaa säätilanteesta. Tietoja ei ole ohjetekstin mukaisesti tarkoitettu viralliseen lennonsuunnitteluun.
Havainnot esitetään kartalla värjätyillä symboleilla, joita ovat pallo (pilvikorkeus), kolmio (näkyvyys) ja nuoli (tuuli). Symbolin väri kertoo viereisen asteikon mukaisesti mihin luokkaan kyseisen havaintopaikan havainto osuu. Eri sääparametrien symbolit voi valita näkyväksi joko erikseen tai samanaikaisesti. Saatavilla ovat sekä METAR- että AWS-ILMAILU-havainnot, joista ensiksi mainitut on saatavilla koko Skandinavian alueelle. METAR ja AWS-ILMAILU-havaintoja voi tarkastella joko erikseen tai samanaikaisesti.
Kartalla esitetyt symbolit perustuvat tuoreimpiin havaintoihin noin edeltävän tunnin ajalta. Näin ollen uusin METAR-havainto voi olla puuttuva, ja käyttäjän tuleekin tarkistaa havainnon aika. Jos havainto tai sen osa on yli tunnin vanha, se näkyy kartalla puuttuvana, harmaalla symbolilla. On hyvä huomata, että vaikka havainnosta puuttuisi esimerkiksi pilvitieto, voivat muut tiedot silti olla käytettävissä ja ajan tasalla.
Viemällä hiiri symbolin päälle avautuu kuvan päälle uusin aseman METAR- tai AWS-ILMAILU-sanoma, ja klikkaamalla symbolia avautuu kuvan alle vastaavasti uusimmat kyseisen aseman sanomat edeltävän kahden tunnin ajalta.
Tutkakuvassa kaiun voimakkuuteen vaikuttaa pisaroiden tai kiteiden koko sekä sateen olomuoto tutkasäteen korkeudella. Maan kaarevuus vaikuttaa mittaukseen: mitä kauempana säätutkasta ollaan, sitä korkeammalle mittaussäde kohoaa. Tuolloin tutka voi mitata sateen sijasta esimerkiksi pilven jääkiteitä (ns. pilvikaiut) tai sadetta, joka haihtuu ennen kuin se ehtii maanpinnalle.
Karkeasti voidaan arvioida, että talvisin noin 120 km etäisyydellä tutkasta sateet nähdään vielä hyvin mutta tätä etäämmällä matala pilvi ja siihen liittyvä sakeakin lumisade voivat jäädä kokonaan huomaamatta tutkamittauksissa. Kesäsateet voidaan nähdä noin 250 km etäisyydellä tutkasta. Sivustolla näkyvät tutkakuvat on esitetty useamman tutkan yhdistelmänä parhaan luotettavuuden saavuttamiseksi.
Salamahavainnot tulevat Ilmatieteen laitoksen salamapaikannusverkosta ja ne voidaan valita esitettäviksi tutkakuvan päällä 15 minuutin välein. Salamanisku, joka esitetään tutka-animaatiossa, on siis iskenyt edellisen 15 minuutin aikana.
Tuotteiden pohjalla on sääennustemalli, joka tuotetaan kahdesti vuorokaudessa ja jonka hilaväli (eli mallin horisontaalinen tarkkuus) on noin 9 km. Säämallin ennusteet eivät ole virallista lennonvalmisteluun käytettävää materiaalia, ja näitä ennusteita tuleekin käyttää ainoastaan suuntaa antavana tietona. Ennen lennolle lähtöä on siis aina syytä tarkistaa viimeisimmät lentosääennusteet sekä -havainnot. Huomioitavaa on, että meteorologin tekemät ennusteet voivat toisinaan poiketa malliennusteista.
Sivustolla esitettävät WAFC-kartat tuottaa ilmailun käyttöön, joko WAFC London tai WAFC Washington. Kartan tuottaja selviää kartan otsikoinnista. Kartat on laadittu kansainvälisten määräysten mukaisesti.
Pohjoismainen merkittävän sään kartta (Nordic SWC) tuotetaan yhteisesti Suomen (FMI), Ruotsin (SMHI), Tanskan (DMI) ja Norjan (MET Norway) ilmatieteen laitosten toimesta. FMI tai SMHI julkaisee kartan neljästi vuorokaudessa, noin kuuden tunnin välein Kartasta lisää tietoa SWC-käyttäjäoppaassa (kts. liite ylempänä). Sivustolle on saatavilla samalle ajanhetkelle myös tuulikartta eri lentopinnoille.
Lentosääsanomien haku on toteutettu osiossa kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Sanomat voi valita näkymään tietyltä ennalta määritellyltä alueelta, jotka ovat "Suomi", "Skandinavia" ja "Baltia + osa Venäjää". Vaihtoehtoisesti sanomia voi hakea myös suoraan haluamiltansa lentopaikoilta hakutoiminnon avulla. Hakutoimintoa käyttäessä voi hakea useiden eri paikkojen sanomia kerralla erottamalla lentopaikat pilkulla, esimerkiksi "EFHK, EFTU, EFTP". Valmiista hakutuloksista voi kirjanmerkkien avulla tallentaa itsellensä vakiohakuja, jolloin kirjanmerkin avaamalla saa suoraan käyttöönsä tietyn listauksen mukaiset lentosääsanomat.
Lentosäähavainnot voivat olla joko manuaalisia (METAR) tai automaattisia (AUTO METAR). Automaattisen havainnon tunnistaa sanasta AUTO sanoman alussa. METAR on tarkoitettu lennonsuunnitteluun yhdessä muiden sääpalvelutuotteiden kanssa ja kuvaa lähinnä vain lentopaikan sääolosuhteita, sanomaan merkityllä ajanhetkellä.
Lentopaikkaennuste TAF on lentopaikan sääoloja kuvaava pistemäinen ennuste ja se on tarkoitettu lennonsuunnitteluun. METARin tavoin TAF-ennuste kuvaa vain muutaman, enimmillään noin 20 kilometrin säteellä kentästä olevia sääilmiöitä. Suomessa lentopaikkaennusteita laaditaan kolmen tunnin välein lähinnä matkustajaliikenteen tarpeisiin. Uusi ennuste korvaa automaattisesti edellisen samalle lentopaikalle laaditun ennusteen. Meteorologi valvoo ennusteita ja päivittää niitä tarvittaessa (TAF AMD).
Automaattinen havainto perustuu Ilmatieteen laitoksen AWS-säähavaintoverkon asemiin, joilla on riittävä instrumentointi tuottaa tietoa paikan sääoloista ilmailijoiden käyttöön tutussa METAR-sanomamuodossa. AWS-asemien pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa havaintoja mm. kansalaisten käyttöön ja havaintolaitteisto poikkeaa lentoasemilla käytettävästä. AWS-ILMAILU-sanomat ovat ilmailun kannalta epävirallisia tuotteita, ja niitä voi hyödyntää ainoastaan lisätietona lennonvalmistelussa. Operatiiviseen päätöksentekoon AWS-ILMAILU-sanomien tiedot eivät sovellu.
AWS-asemakartta (eteläinen Suomi)
AWS-asemakartta (pohjoinen Suomi)
AWS-asemien sijainnit koordinaatteina ovat nähtävillä Ilmatieteen laitoksen julkisilla sivulla.
Lennonsuunnittelu-valikosta on saatavilla kaikki lennon velmistelussa tarvittavat lentosääviestit (AIRMET, ARS, METAR, SIGMET, TAF). Hakutoiminnoista kerrotaan tarkemmin Briefing-palvelun käyttäjäoppaassa (kts. liite ylempänä).
Sääasiakirjoissa käytettävät lyhenteet löytyvät pääsääntöisesti seuraavista ICAOn dokumenteista:
- ICAO Doc 7910 ’Location indicators’
- ICAO Doc 8400 ’ICAO abbreviations and codes’
Lisäksi lyhenteitä voi tarkastella kunkin maan omasta ilmailukäsikirjasta (AIP), kohdasta GEN 2.2.
Mastohavaintoja tehdään Espoon Latokaskessa, Kuopion Vehmasmäessä ja Rovaniemen Vennivaarassa. Mastohavainnoissa on esitetty useammalta eri korkeudelta lämpötila, suhteellinen kosteus ja tuulitiedot. Lisäksi on mainittu kunkin maston nollatason korkeus keskimääräisestä mrenpinnan tasosta.
Tuulitietoja käytettäessä on huomioitava mastorakenteiden vaikutus tuulimittauksiin. Tuulimittarit on kiinnitetty maston lounaispuolelle, jolloin rakenteista aiheutuu katvetta ja pyörteisyyttä etenkin pohjoisen ja idän välisillä tuulen suunnilla.
Yllä mainittujen lisäksi Sää lentopaikalla -osiossa on alasvetovalikossa valittavana myös METAR+TAF, joka nimensä mukaisesti näyttää valitun alueen METAR- ja TAF-sanomat samassa listauksessa. Lisäksi saatavilla on METARien osalta myös havaintohistoriaa joko kolmen tai kuuden tunnin ajalta (METAR 3H / 6H).
Kartalla on mahdollista hakea säätiedot reitin varrelta piirtämällä kartalle suunniteltu lentoreitti. Säätiedot ovat saatavilla koko maailmasta. Aloita valitsemalla sopiva kartan tarkennustaso (+/- napeista tai hiirellä rullaamalla). Reitin piirtäminen aloitetaan klikkaamalla aloituspiste kartalle. Reitin varrelle voi valita useita reittipisteitä klikkaamalla haluttuja kohteita kartalle. Reittivalinta päätetään tuplaklikkaamalla päätepistettä. Kun reitti on valmis, se näkyy kartalla katkoviivalla. Tämän jälkeen voit valita kartan alapuolella olevasta alasvetovalikosta, mitä säätietoja reitin varrelta haluat tarkastella.
Oletusarvoisesti säätiedot haetaan 100 km säteeltä reitistä, mutta voit muuttaa sädettä haluamaasi etäisyyteen hakuasetuksista sivun vasemmasta reunasta. Tämä asetus tulee vaihtaa ennen reitin piirtoa.
Varoituksissa esitetään Suomen, Skandinavian ja Euroopan SIGMET- ja ARS (special air-report)-sanomat. Oletuksena aukeavat Suomen varoitukset. Muut alueet ovat valittavissa alasvetovalikosta sivun oikeassa laidassa. Suomen alueelta esitetään myös kaikki muut lentäjien tekemät ilmoitukset (kansallinen WXREP-sanoma).
Varoitukset-valikosta on valittavissa lisäksi avaruussäähän (SWX), trooppisiin matalapaineisiin (TC) ja tulivuoren tuhkaan (VA) liittyviä tiedotteita, joita julkaistaan vain niille asetettujen kriteereiden täyttyessä. Avaruussäätiedotteista kerrotaan Lentosääpalvelut Suomessa -oppaassa (kts. liite ylempänä).
Sivustoon ja muutenkin lentosääpalveluun liittyvää palautetta voi lähettää osoitteeseen ilmailu@ilmatieteenlaitos.fi